Terapiasta ja nepsy-valmennuksesta apua stressiin, pelkoihin, jännittämiseen ja ahdistukseen

Nykyään elämän meno on niin hektistä ja vaativaa ja jopa lapset ja nuoret saattavat oireilla, vaikka mitään erityistä lääketieteellisesti selittävää ei löytyisikään. Usein elämän hektisyys ja ärsykkeet voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta, pelkojala liiallista jännittämistä ja stressiä. Lasten ja nuorten ongelmat näkyvät usein arjessa, kuten esim. koulussa käyminen on ongelmallista, on nukkumisongelmia, on ahdistusta, on ärtymystä, lapsi tai nuori saattaa vältellä kaverisuhteita tai erilaisia tilanteita, käyttää päihteitä, puhua itsetuhoisia puheita, olla masentunut tai satuttaa itseään. Jos lapsi on herkkä ja aistii eri asioita herkästi, niin usein ongelmat voivat helposti jäädä pysyviksi pitkäksikin aikaa, kunnes lapsen tai nuoren jännitystila saadaan normalisoitumaan. 

Myös aikuiset kärsivät usein hektisen elämän menon sekä liiallisen viriketulvan haitoista. Voit itse tarkastella, tuntuuko olosi kireältä, pystytkö rentoutumaan, onko nukkumisongelmia, oletko ärtynyt, kiristääkö lihaksia, tykyttääkö sydän, onko mieliala huono, kolottaako paikat, särkeekö pää tai pystytkö olemaan esim. sosiaalisissa tilanteissa oma itsesi tai kuuntelemaan toisia ihmisiä tai kumppaniasi oikeasti. Oikeasti kuuntelulla tarkoitan olemista läsnä, niin että kuuntelet, mitä toisella on kerrottavaa. Jos ärsyynnyt toisen puheista, olemuksesta tai poistut tilanteesta omiin oloihisi, niin saatat hyvin varmasti kärsiä hektisen elämän tuomasta kuormasta. Kuorma tarkoittaa hermostosi epätasapainotilaa eli ylivirittyneisyyttä. Ylivirittyneisyyttä on paljon lapsilla ja nuorilla, koska heillä ei ole keinoja tasapainottaa omaa epätasapinotilaa. Aikuisilla ylivirittyneisyyttä on myös paljon, koska elämäntilanne voi olla hyvin haastava töiden, lapsiperhearjen tai jonkin muun asian vuoksi. Jos sympaattinen ja parasympaattinen hermosto saadaan tasapainoon, niin olo tuntuu aivan erilaiselta, koska olo on rauhallinen, asiat ei pelota tai jännitä liikaa, ei ahdista, ei masenna ja sosiaalisissa suhteissa sujuu hyvin. Jokaisella meillä olo voi olla ajoittain kuormittunut, mutta olisi hyvä oppia taito pysäyttää kuormitus ja löytää tasapaino heti, koska kuormitustila voi jäädä päälle eli pakene- ja taistele- hermosto saa ylivallan. 

Jokaisen meidän on hyvä tietää, miten ylikuormitustilaa voidaan vähentää ja, miten omaa olotilaa voi vakauttaa. Erityisesti lasten ja nuorten olisi hyvä harjoitella, miten oloa voi vakauttaa, jos ahdistaa, pelottaa tai jännittää. Alakoululaisten voi olla vielä hankala tiedostaa, mistä ahdistus, pelot ja jännittäminen johtuu, vaikka olo tuntuisi hankalalta, levottomalta ja erilaisia tilanteita aletaan välttelemään. Hermoston ylikuormituksen vakauttaminen liittyy vahvasti vagushermoon eli kiertäjähermoon. Tähän hermoon liittyy tietynlainen hengittäminen, jolla saamme olotilaamme tasaantumaan, mutta aina tuo tietty rytminen hengittäminen ei kuitenkaan riitä vakauttamaan kehoa, jos kuormitustila on jäänyt päälle. On hyvä tarkastella, mikä juuri sinulle auttaa, koska kaikki eivät pysty tekemään hengitysharjoituksia paikallaan ollen, mindfulness- tai rentoutusharjoituksin, meditaatioin jne. Toiselle voi sopia paremmin, vaikka jokin toiminnallinen esim. laulaminen, kävely, tanssi jne. Jos lasta tai nuorta jokin harrastus kiinnostaa, niin ehdottomasti kannattaa aloittaa, koska se auttaa varmasti vakauttamaan vagushermoa. Sanontahan kuuluu, että "Liike on lääke", mutta kyllä kaikki luovakin harrastus vakauttaa. Vagushermo rakastaa liikettä, hengittämistä ja luovuutta, mutta myös vain olemista. Jotta vagushermon toiminta olisi optimaalinen, niin liike, hengitys ja lepo ovat ehdottoman tärkeitä, jotta kykenemme selättämään elämän tuoman kiireen ja sosiaalinen kanssakäyminen onnistuu sekä tuntuu mielekkäältä. Jos olet kohdannut elämäsi aikana jotakin traumaattista, niin vagushermon toimintaa voi olla hankalampi saada tasapainoon. Tietyt muistot traumaattisesta tapahtumasta voi hyvin helposti laukaista pakene- ja taistele- hermoston, jolloin saattaa tulla paniikkia, ahdistusta ja pelkoa. Traumaattinen tilanne voi olla hyvin pieni, kuten esim. joskus lapsena tapahtunut tilanne koulussa, kuten epäonnistunut esitelmän pitäminen koko luokalle. Ikävä tilanne on usein hyvin tiukasti jäänyt muistikuvaksi mieleen ja jo ajatus esitelmän pitämisestä voi aiemman epäonnistumisen vuoksi laukaista erilaisia kehon tuntemuksia ja alamme välttelemään tilanteita, joissa voisi joutua olemaan esillä. 

Mahdollista on kuitenkin päästä eroon traumaattisista muistoista, jos vain itse haluaa ja hakeutuu terapiaan. Mahdollista on myös oppia vakauttamaan vagushermon toimintaa. Se on varmaa, että olotila voi olla paljon parempi, jos sympaattinen ja parasympaattinen hermosto on tasapainossa ja vagushermon toiminta normaalia. Joskus voi olla jopa tottunut siihen, että on koko ajan "hälytystilassa" ja räjähtäminen tai mykkäkoulu voi olla hyvin pienestä kiinni. Lapsiin ja nuoriin pätee myös sama, koska heidän käytös voi olla myös hyvin räjähdysherkkää ja äreää. Riidat ja sanharkat kuuluu elämään, mutta jos tunnistat niiden olevan liiallista tai jatkuvaa, niin keinoja tasapainoon olisi hyvä lähteä etsimään. 

Terapiasta on varmasti hyötyä, jos tarvitset opastusta näissä asioissa. Jos lapsella tai nuorella on nepsy-ongelmaa, niin nepsy-valmennuksen keinoin voidaan lähteä etsimään ratkaisuja tasapainoisemman olotilan saavuttamiseksi. Nepsy-valmennukseen sopivan ikäinen on 6-16-vuotias.